Nimittäin tämän päälle kuukauden hiljaiselon aikana. Onkin melkoisen paljon kerrottavaa.
Elokuussa käväisimme Helsingissä Tuomarinkartanon vinttikoirakeskuksessa näyttelyssä. Tuomarina oli Hilkka Salohalla ja antoi Hukalle H:n. Kaksi H:ta siis plakkarissa. Ilmeisesti olisi EH:n saanut, mutta suuri koko sitten laski arvosanaa. "Tällä kertaa näin suuren koon vuoksi" ja keltainen nauha käteen. Oikeastaan tuo ei tullut yllätyksenä eikä jäänyt mieltä painamaan. Hukkahan on aivan lapsi vielä, sellainen lihakseton rimppana. Tässä arvostelu Helsingistä:
"Liian suuri, mittasuhteiltaan oikea. Hyvä purenta, silmät ja korvat, kaula voisi olla hieman pidempi. Vielä puutteellinen rinnan syvyys, mistä johtuen antaa korkearaajaisen vaikutelman. Hyvä luusto, niukasti kulmautunut edestä ja takaa. Lupaava karvapeite. Liikkuu vielä hieman epävakaasti mutta riittävällä askeleella yhdensuuntaisesti."
Näyttelyteemalla jatkaen käväisimme eilen Porvoon näyttelyssä Ranskalaisen Sylvie Dessernen arvosteltavana. Sylvie oli oikein symppiksen oloinen tuomari. Kehään mentyämme hän sanoi Hukkaan ja Hukan veljeen Remuun viitaten "Well, they are big enough!" ja naurahteli. :D Lisäksi sain kuulla "Oh my God you have so big ears!". Mitä, suuret korvat meidän Hukalla, eikai vaan? Sylvie antoi Hukalle EH:n mainiten köyrystä selästä ja löysyydestä. Totta, totta.
"Slightly too big. Ears are too big for the moment. Lines in head could be more parallel. Should be more angulated. Good coat texture. Correct angulation in the back, could have a bit more. Very good "griffonase" in head."
Sitten näyttelykehien laidalta piksuleirille Etelä-Pohjanmaalle! 1.-2.9. vietimme mukavan viikonlopun Lapualla ja Ilmajoella. Lauantain ohjelmistossa oli raunioita sekä tottista. Hukan kanssa kun olemme hakua harrastelleet, niin rauniot eivät tuottaneet herralle ongelmia. Aluksi ajattelin vieraanlaisen ympäristön tuovan ongelmia. Höpö höpö sanoi Hukka ja kirmasi maalimiehen luoke haukkuilmaisun kera! Sunnuntaina oli vuorossa paimennusta. Sekä minä että Hukka olimme täysiä noviiseja paimennuksen suhteen. Ensimmäiset kierrokset aitauksen ympäri vedettiin sellaisella nelivetopelillä ettei ole tosikaan. Toisella paimennuskierroksella Hukka pääsi jo irti paimentamaan! Itse olin aivan totaalisen hukassa, koko ajan väärässä paikassa väärään aikaan. Mutta mitäs pienistä.
Leiriviikonlopun majailimme Minnan luona Seinäjoella. Hukka huvitteli Väiski-mäykyn kanssa oikein ahkerasti. Kiitos Minnalle kun saimme olla teillä yötä! :)
Viikko sitten muutimme Porvoosta Helsingin Pukinmäkeen. Asunto on vielä hieman muuttoroinan peitossa mutta löytävät kyllä jo hyvin paikoilleen. Olemme käyneet ihmettelemässä paikallisia koirapuistoja sekä Tuomarinkartanon peltoja. Hukan setä Sparrow tuli myös bongattua koirapuistosta. Alue vaikuttaa oikein mukavalta. Helsinkiin muuton yhteydessä liityin Hakunilan seudun koiraharrastajat HSKH ry:hyn. Tavoitteena olisi päästä pelastushakua ja raunioita treenaamaan. Toivottavasti vaan löytyisi joku sopiva ryhmä.
Nyt pidämme reippaan vuoden mittaisen tauon näyttelyistä ja keskitymme muunlaisiin koiruuksiin. Picardileirillä kokeilimme kickbikea Hukan vetämänä. Oli kuulkaas hauskaa! Ehdottomasti tullaan vetoa harjoittelemaan, todennäköisesti alkuun ihan tavallisella polkupyörällä.
 |
| Neliveto päällä! |
 |
| Kuva: Maarit Valkama |
